Post by Heidi on Jan 3, 2018 16:09:14 GMT
Uusi vuosi ja uudet kujeet - vuosi 2018 startataan Kittimäessä mukavasti estevalmennuksen merkeissä. Valmennus pidetään 7.1. maneesissa ja mukaan mahtuu kolme ratsukkoa. Tämä ei ole nopeuskilpailu vaan valitsen ratsukot inspiraationi mukaan.
Osallistu tähän topikkiin muodossa:
Ratsastaja - Hevonen (www- alkuinen osoite) + taso, kehitettävät asiat ja asiat missä olette hyviä
Osallistujat 2/2
Valitettavasti näiden kahden valmennuksen kirjoittamiseen meni sen verran aikaa, etten ehdi millään kirjoittaa kolmatta valmennusta. Toivottavasti tämä ei haittaa, ensi kerralla pyrin kirjoittamaan valmennukset aiemmin, jotta kerkeän varmasti kirjoittamaa kaikki!
Isla - Lakean Lumihelmi, 100cm
Katselin tarkkaavaisena maneesissa verryttelevää ratsukkoa. Islan suomenhevostamma Helmi vaikutti rauhattomalta ja hermostuneelta. Se pähyili epäluuloisena maneesia ja minua, kuin olisin joku kammottava hirviö, joka syö kookkaita hevosia. Edes tuttu ratsastaja ei näyttänyt luovan Helmille turvallista oloa vieraassa ympäristössä. Helmi ei rentoutunut vaan kulki jännittyneenä kuin viulunkieli. Siispä pyysin Islaa heti alkuun, ettei pyydä Helmiltä liikaa. Se voisi nimittäin hermostua vielä entisestään, jolloin valmennuksesta tuskin tulisi mitään. Naisen tuli pyytää vain asioita, joista Helmi suoriutuu helposti ja mikä tärkeintä - naisen tuli itse olla rento ja hermostumatta.
Keskityimme alkuverryttelyissä siihen, että ratsukko menee vaan rennosti ilman painetta, yrittäen saada Helmiä rennommaksi, avuille ja keskittymään ratsastajaan, eikä niinkään ympärillä oleviin asioihin. Islan tuli kehua Helmiä myös jokaisesta hyvästä pätkästä. Vaikka tamma saattoikin nostaa päätään ylös mörön nähdessään, niin se ei haitannut. Tärkeintä oli että rytmi ja tahti pysyi yllä. Kun Islalla alkoi tulla semmosta tuntumaa hevoseen, että se on rento, kuuntelee ja tekee mitä pyytää, niin tammaa sai alkaa ratsastaa normaalisti.
Itse tehtävä aloitettiin pienellä pystyesteellä, jonka edessä oli puomi. Painoitin edelleen rentouteen ja siihen, että Helmi keskittyy ratsastajaan. Ratsukko sai tulla esteen ensin rauhallisessa ravissa. Jos vaikutti siltä, ettei Helmi tahtonut kuunnella pystyä lähestyessä tai se jännittyi, niin käskin Islaa ottamaan tamman ympyrälle, jolloin Helmi oli tarkoitus saada takaisin kuulolle tai vaihtoehtoisesti rentoutumaan, jonka jälkeenratsukko sai yrittää lähestymistä uudelleen. Tätä toistettiin niin kauan ja niin usein, että ratsukko lähestyi pystyesteen rentona ja hallitusti. Laukassa oli sama homma ja kun pystyn hyppääminen ei tuottanut vaikeuksia - siirryttiin radalle.
Itse rata oli suhteellisen helppo ja lyhyt. Islan kertomuksen mukaan Helmin huolimattomuus näkyi ennemmän radalla, joten sen asian suhteen olin tarkkana. Helmin kulkiessa rentona avuilla alettiin hyppäämään rataa. Pidin huolen siitä, että Isla valmisteli Helmin kunnolla seuraavaan tehtävään, käytti selkeitä ja määrätietoisia apuja sekä tuki tammaa tilanteissa, jotka olivat sille vaikeita, eikä jättänyt hevosta yksin. Jos Helmi vaikutti hermostuneelta, pyysin Islaa olemaan itse rentona ja olematta paineistamatta tammaa. Parin puomien kolahduksen myötä Helmistä tuli tarkkaavaisempi, jolloin se itsekin oli enemmän mukana radan suorittamisessa. Valmennuksen päätteeksi Isla kehui tammaansa ja minä hymähdin tyytyväisenä.
Loppuverryttelyt ratsukko sai tehdä itsenäisesti.
Anna - Euphoric Tranquility
Anna verrytteli energistä nuorukaistaan itsenäisesti, minun katsellessani ratsukon menoa maneesin reunalta. Annoin satunnaisia ohjeita Annalle, jotka nainen otti avoimin mielin vastaan. Kun ratsukko oli verrytellyt hyvän aikaa - ajattelin, että on aika siirtyä tekemään esteharjoituksia.
Olin tehnyt maneesin molemmille pitkille sivuille puomi-pysty-puomi harjoitukset. Pystyesteen korkeus on 60cm. Harjoitus menee niin, että ratsukko lähtee maneesin päädystä rentoa laukkaa ja tekee ensin vasemman puoleisen harjoituksen, kääntyy keskihaljaisijalle, jonka keskivaiheilla tekee voltin, joka sisältää kaarevat puomit ja jatkaa edelleen laukassa, tehden oikeanlaidan harjoituksen, kääntyen jälleen keskihalkaisijalle, jonka keskivaiheilla tekee jälleen voltin, joka sisältää kaarevat puomit. Tämän jälkeen ratsukko ottaa väliin ravia ja tekee harjoituksen uudelleen.
Ajattelin kyseisen tehtävän sopivan ratsukolle hyvin. Puomit pystyn molemmin puolin saisivat Epin ajattelemaan, eikä ryntäämään päättömänä esteille - saati kiirehtimään esteen jälkeenkään. Kaarevat puomit sen sijaan taas saisivat menoon vähän rauhallisuutta, eikä näin ollen tamma kiirehtisi seuraavalle tehtävälle vaan keskittyisi siinä välissä puomeihin.
Pyysin Annaa nostamaan Epillä laukan ja tulemaan ensimmäiselle puomi-pysty-puomi harjoitukselle. Epi laukkasi turhan energisesti, joten pyysin naista rauhoittelemaan hevostaan, ettei se vain ryntäilisi ensimmäiselle tehtävälle. Kun vauhti oli ok, ratsukko hyppäsi ensimmäisen harjoituksen. Epi oli vähän malttamaton, eikä ollut kunnolla avuilla, joten se kolautteli jalkojaan puomeihin. Tullessaan keskihalkaisijalta voltille, joka sisälsi kaarevat puomit meni hyvin. Epi tosin kaatui vähän sisällepäin, joten kehotin Annaa olemaan seuraavalla kerralla vähän tarkempi. Ratsukko jatkoi tästä matkaansa oikeanpuoleiselle puomi-pysty-puomi harjoitukselle. Käskin Annaa valmistelemaan tammmansa tulevaa tehtävää varten ja rauhoittelemaan sitä, ettei se ryntää esteelle vaan tulee sen ihan rauhassa ja maltilla. Käskin myös apujen olla selkeät ja määrätietoiset, jotta avut menee hevoselle perille, eikä se jää ihmettelemään, että mitä pitkään tehdä. Tällä kertaa Epi oli tarkkaavaisempi, malttoi ja keskittyi, joten pyysin Annaa kehumaan sitä. Keskihalkaisijalle tullessaan ratsukko siirtyi voltilla oleville ravipuomeille, jotka Epi ylitti hyvin keskittyen. Tämän jälkeen ratsukko sai hetken ravailla, jonka jälkeen tehtävä toistettiin uudelleen. Toisella kertaa meno oli huomattavasti parempi ja Anna sai lähestymisistä hallitut ja hyvät, joten ylimääräiseltä sähellykseltä vältyttiin ja meno oli varmaa.
Seuraava tehtävä sisälsi samaiset kaksi puomi-pysty-puomi harjoitusta, mutta mukaan tuli vielä okseri ilman molemmin puolin olevia puomeja. Pyysin Annaa nostamaan Epillä laukan ja tulemaan maneesin päädyssä olevan okserin rennossa laukassa, josta matka jatkui oikealla olevalle puomi-pysty-puomi harjoitukselle ja siitä seuraavalle puomi-pysty-puomi harjoitukselle. Tämän jälkeen ratsukko tuli vielä voltin, joka sisälsi kaarevat puomit. Tehtävä meni hyvin ja Epi oli avuilla. Tamma tosin kuumeni vähän okserin jälkeen, mutta rauhoittui taas kaarevilla puomeilla. Varmuuden vuoksi pyysin Annaa kuitenkin tulemaan puomit uudelleen. Tämän jälkeen oli loppuverryttelyiden aika ja Anna siirsi Epin rentoon raviin, antaen sen venyyttää eteen-alas. Lopulta ratsukko sai alkaa kävelemään pitkin ohjin.
Kiitos valmennukseen osallistuneille! Valmentajaksi © H. VRL-14527
Osallistu tähän topikkiin muodossa:
Ratsastaja - Hevonen (www- alkuinen osoite) + taso, kehitettävät asiat ja asiat missä olette hyviä
Osallistujat 2/2
Valitettavasti näiden kahden valmennuksen kirjoittamiseen meni sen verran aikaa, etten ehdi millään kirjoittaa kolmatta valmennusta. Toivottavasti tämä ei haittaa, ensi kerralla pyrin kirjoittamaan valmennukset aiemmin, jotta kerkeän varmasti kirjoittamaa kaikki!
Isla - Lakean Lumihelmi, 100cm
Katselin tarkkaavaisena maneesissa verryttelevää ratsukkoa. Islan suomenhevostamma Helmi vaikutti rauhattomalta ja hermostuneelta. Se pähyili epäluuloisena maneesia ja minua, kuin olisin joku kammottava hirviö, joka syö kookkaita hevosia. Edes tuttu ratsastaja ei näyttänyt luovan Helmille turvallista oloa vieraassa ympäristössä. Helmi ei rentoutunut vaan kulki jännittyneenä kuin viulunkieli. Siispä pyysin Islaa heti alkuun, ettei pyydä Helmiltä liikaa. Se voisi nimittäin hermostua vielä entisestään, jolloin valmennuksesta tuskin tulisi mitään. Naisen tuli pyytää vain asioita, joista Helmi suoriutuu helposti ja mikä tärkeintä - naisen tuli itse olla rento ja hermostumatta.
Keskityimme alkuverryttelyissä siihen, että ratsukko menee vaan rennosti ilman painetta, yrittäen saada Helmiä rennommaksi, avuille ja keskittymään ratsastajaan, eikä niinkään ympärillä oleviin asioihin. Islan tuli kehua Helmiä myös jokaisesta hyvästä pätkästä. Vaikka tamma saattoikin nostaa päätään ylös mörön nähdessään, niin se ei haitannut. Tärkeintä oli että rytmi ja tahti pysyi yllä. Kun Islalla alkoi tulla semmosta tuntumaa hevoseen, että se on rento, kuuntelee ja tekee mitä pyytää, niin tammaa sai alkaa ratsastaa normaalisti.
Itse tehtävä aloitettiin pienellä pystyesteellä, jonka edessä oli puomi. Painoitin edelleen rentouteen ja siihen, että Helmi keskittyy ratsastajaan. Ratsukko sai tulla esteen ensin rauhallisessa ravissa. Jos vaikutti siltä, ettei Helmi tahtonut kuunnella pystyä lähestyessä tai se jännittyi, niin käskin Islaa ottamaan tamman ympyrälle, jolloin Helmi oli tarkoitus saada takaisin kuulolle tai vaihtoehtoisesti rentoutumaan, jonka jälkeenratsukko sai yrittää lähestymistä uudelleen. Tätä toistettiin niin kauan ja niin usein, että ratsukko lähestyi pystyesteen rentona ja hallitusti. Laukassa oli sama homma ja kun pystyn hyppääminen ei tuottanut vaikeuksia - siirryttiin radalle.
Itse rata oli suhteellisen helppo ja lyhyt. Islan kertomuksen mukaan Helmin huolimattomuus näkyi ennemmän radalla, joten sen asian suhteen olin tarkkana. Helmin kulkiessa rentona avuilla alettiin hyppäämään rataa. Pidin huolen siitä, että Isla valmisteli Helmin kunnolla seuraavaan tehtävään, käytti selkeitä ja määrätietoisia apuja sekä tuki tammaa tilanteissa, jotka olivat sille vaikeita, eikä jättänyt hevosta yksin. Jos Helmi vaikutti hermostuneelta, pyysin Islaa olemaan itse rentona ja olematta paineistamatta tammaa. Parin puomien kolahduksen myötä Helmistä tuli tarkkaavaisempi, jolloin se itsekin oli enemmän mukana radan suorittamisessa. Valmennuksen päätteeksi Isla kehui tammaansa ja minä hymähdin tyytyväisenä.
Loppuverryttelyt ratsukko sai tehdä itsenäisesti.
Anna - Euphoric Tranquility
Anna verrytteli energistä nuorukaistaan itsenäisesti, minun katsellessani ratsukon menoa maneesin reunalta. Annoin satunnaisia ohjeita Annalle, jotka nainen otti avoimin mielin vastaan. Kun ratsukko oli verrytellyt hyvän aikaa - ajattelin, että on aika siirtyä tekemään esteharjoituksia.
Olin tehnyt maneesin molemmille pitkille sivuille puomi-pysty-puomi harjoitukset. Pystyesteen korkeus on 60cm. Harjoitus menee niin, että ratsukko lähtee maneesin päädystä rentoa laukkaa ja tekee ensin vasemman puoleisen harjoituksen, kääntyy keskihaljaisijalle, jonka keskivaiheilla tekee voltin, joka sisältää kaarevat puomit ja jatkaa edelleen laukassa, tehden oikeanlaidan harjoituksen, kääntyen jälleen keskihalkaisijalle, jonka keskivaiheilla tekee jälleen voltin, joka sisältää kaarevat puomit. Tämän jälkeen ratsukko ottaa väliin ravia ja tekee harjoituksen uudelleen.
Ajattelin kyseisen tehtävän sopivan ratsukolle hyvin. Puomit pystyn molemmin puolin saisivat Epin ajattelemaan, eikä ryntäämään päättömänä esteille - saati kiirehtimään esteen jälkeenkään. Kaarevat puomit sen sijaan taas saisivat menoon vähän rauhallisuutta, eikä näin ollen tamma kiirehtisi seuraavalle tehtävälle vaan keskittyisi siinä välissä puomeihin.
Pyysin Annaa nostamaan Epillä laukan ja tulemaan ensimmäiselle puomi-pysty-puomi harjoitukselle. Epi laukkasi turhan energisesti, joten pyysin naista rauhoittelemaan hevostaan, ettei se vain ryntäilisi ensimmäiselle tehtävälle. Kun vauhti oli ok, ratsukko hyppäsi ensimmäisen harjoituksen. Epi oli vähän malttamaton, eikä ollut kunnolla avuilla, joten se kolautteli jalkojaan puomeihin. Tullessaan keskihalkaisijalta voltille, joka sisälsi kaarevat puomit meni hyvin. Epi tosin kaatui vähän sisällepäin, joten kehotin Annaa olemaan seuraavalla kerralla vähän tarkempi. Ratsukko jatkoi tästä matkaansa oikeanpuoleiselle puomi-pysty-puomi harjoitukselle. Käskin Annaa valmistelemaan tammmansa tulevaa tehtävää varten ja rauhoittelemaan sitä, ettei se ryntää esteelle vaan tulee sen ihan rauhassa ja maltilla. Käskin myös apujen olla selkeät ja määrätietoiset, jotta avut menee hevoselle perille, eikä se jää ihmettelemään, että mitä pitkään tehdä. Tällä kertaa Epi oli tarkkaavaisempi, malttoi ja keskittyi, joten pyysin Annaa kehumaan sitä. Keskihalkaisijalle tullessaan ratsukko siirtyi voltilla oleville ravipuomeille, jotka Epi ylitti hyvin keskittyen. Tämän jälkeen ratsukko sai hetken ravailla, jonka jälkeen tehtävä toistettiin uudelleen. Toisella kertaa meno oli huomattavasti parempi ja Anna sai lähestymisistä hallitut ja hyvät, joten ylimääräiseltä sähellykseltä vältyttiin ja meno oli varmaa.
Seuraava tehtävä sisälsi samaiset kaksi puomi-pysty-puomi harjoitusta, mutta mukaan tuli vielä okseri ilman molemmin puolin olevia puomeja. Pyysin Annaa nostamaan Epillä laukan ja tulemaan maneesin päädyssä olevan okserin rennossa laukassa, josta matka jatkui oikealla olevalle puomi-pysty-puomi harjoitukselle ja siitä seuraavalle puomi-pysty-puomi harjoitukselle. Tämän jälkeen ratsukko tuli vielä voltin, joka sisälsi kaarevat puomit. Tehtävä meni hyvin ja Epi oli avuilla. Tamma tosin kuumeni vähän okserin jälkeen, mutta rauhoittui taas kaarevilla puomeilla. Varmuuden vuoksi pyysin Annaa kuitenkin tulemaan puomit uudelleen. Tämän jälkeen oli loppuverryttelyiden aika ja Anna siirsi Epin rentoon raviin, antaen sen venyyttää eteen-alas. Lopulta ratsukko sai alkaa kävelemään pitkin ohjin.
Kiitos valmennukseen osallistuneille! Valmentajaksi © H. VRL-14527
