|
|
Post by Heidi on Oct 23, 2017 13:21:31 GMT
 Smil Alec Tummanruunikko tanskalainen puoliverinen, ori Sivuille |
|
|
|
Post by Heidi on Oct 23, 2017 13:38:21 GMT
Maanantai, 23. lokakuuta 2017 | Kyllä kannatti
... nimittäin odottaa uutta hevostani.
Alec seisoi tomerana kuljetusvarusteet päällään ja katseli uteliaana ympärilleen. Se hirnui korviasärkevän kimeästi hieman kauempana tarhaaville poneille, eikä malttanut pysyä paikallaan, kun kuuli huutoihinsa vastauksia. Se pyöri ympyrää kuin mikäkin tuuliviiri ja kuopi maata niin, että kura lensi omille housuillenikin asti. Aika pian riennettiin talliin, jossa laskin Alecin vapaaksi sen omaan karsinaan. Sitä ennen tietysti riisuin sen kuljetusvarusteista. Pyöriminen kuitenkin vain jatkui, joten heitin orille heinää naposteltavaksi. Sitten jätinkin sen jo rauhaan vaikka olisin halunnut lässyttää sille vaikka kuinka paljon.
Olin tosiaan ostanut Alecin jo kolmisen viikkoa sitten, mutta vasta nyt sain sen Kittimäkeen. Tuttavani eivät uskoneet, kun sanoin ostaneeni hevosen. En ponia, vaan hevosen. Olin niin vahvasti poni-ihminen, että kaikki nauroivat vain päin naamaa ja ottivat asian vitsinä. No nytpähän näkivät, että mulla on tallissa hevonen, iso sellainen.
Alecin kanssa olisi tarkoitus alkaa kilpailemaan rataesteillä ja tietysti etsiä tammoja, joita se voisi astua. Sitä ennen ori saisi kuitenkin kotiutua rauhassa.
|
|
|
|
Post by Heidi on Jan 4, 2018 18:28:59 GMT
Torstai, 4. tammikuuta 2017 | Lyhyeksi jäänyt kisaura
"No mikä oli eläinlääkärin tuomio?" Hannah kysyi varovaisesti seisoessamme Allun karsinan edustalla.
"Että siitä ei kisahevosta tule, jalat vaivaa liikaa", mutisin. Olin lähes raivoissani siitä, että potentiaalinen estehevonen joutuu jo varhain kisaeläkkeelle takajalkojensa takia. Jalat eivät yksinkertaisesti kestäisi enää kovaa rasitusta.
"Entä jos hommaat Allusta itsellesi varsan?" Hannah ehdotti.
"Sitä olen miettinyt, mutta.." ähkäisin. "Haluan nuoren hevosen, jonka kanssa voin jo alkaa kilpailemaan. En jaksa enkä viitsi odottaa vuosia, että saan koulittua varsasta itselleni estehevosen", totesin.
"Vai niin. Millaista hevosta ajattelit?" brunette jatkoi.
"Nuori puoliveritamma olisi aika passeli. Sen voisi sitten joskus astuttaa ja voisin jättää siitä itselleni varsan", mietin ääneen.
"Niin.. Entä mitä Allulle käy?"
"En tiedä vielä", huokaisin ja katsoin suurikokoista oria, joka katsoi minua takaisin lempeillä silmillään. Se tuntui aistivan, että jotain olisi tapahtumassa.
|
|
