|
|
Post by Heidi on Jul 25, 2017 17:16:50 GMT
 Chipped Well Mustankirjava risteytysponi ruuna Sivuille |
|
|
|
Post by Heidi on Jul 25, 2017 18:58:25 GMT
Tiistai, 25. heinäkuuta 2017 | Chipped Well saapuu Kittimäkeen
Illan hämärtäessä Kittimäen parkkipaikalle kaarsi valkoinen hevosrekka. Nyökkäsin kuljettajalle ja hänen tyttärelleen hymyillen. Hilde Baum oli päättänyt tuoda tyttärensä kanssa kasvattinsa Saksasta Suomeen, sillä nainen kuuleman tykkää välillä nähdä omin silmin paikan, jonne hän kasvattinsa luovuttaa. Mulle se oli ihan okei, sainpa ainakin esitellä vasta rakennettuja paikkoja, kertoa omia ajatuksiani sekä suunnitelmiani kasvatukseen ja kilpailemiseen liittyen, ja tietysti esitellä Martan heille. Hilde ainakin ihastui Marttaan alta aika yksikön, onhan se todella suloinen ponitamma. Nainen oli kuuleman joskus aikoinaan itsekin omistanut Welsh Part Bred tamman, kimon sellaisen.
Simpan seistyä aikansa hevosrekasta, alkoi sieltä kuulua levotonta töminää. Siispä Hilde talutti ruunan ulos rekasta, käveli sen kanssa pari isoa ympyrää ja esitteli ponin minulle vielä kertaalleen vaikka se olikin tullut minulle jo tutuksi. Hilden silmistä paistoi ylpeys omaa kasvattiaan kohtaan, sekä tietysti häivähdys surumielisyyttä, kun hän joutuu luopumaan ponista.
Hilde ojensi riimunarun minulle, johon tartuin varmoin ottein. Taputin ruunaa kaulalle, jonka jälkeen lähdettiin talliin. Sama kaava toistui, mitä Martankin kanssa: kuljetussuojat pois, viltti niskaan, karsinaan ja heinää. Sen jälkeen sosiaalitiloihin kahvittelemaan, juttelemaan sekä allekirjoittamaan papereita.
.. Ai miksikö ostin risteytysponin?
No onhan Simppa nyt komea, sillä on hyvä suku, hyvä rakenne, hyvät ja ilmavat liikkeet, se on luonteeltaan kiltti ja lempeä, pakasteita on tallessa. Siispä siitä saa jopa halutessaan varsoja, jotka tulisivat varmasti valloittamaan kilpakenttiä sukunsa tapaan. Joten miksipä ei?
|
|
|
|
Post by Heidi on Jan 28, 2018 9:40:09 GMT
Sunnuntai 28. tammikuuta 2018 | Jälleen näkeminen
Simppa kerkesi olla Vaahterapolussa päälle kaksi kuukautta, kun sain kuulla, että ratsastuskoulu menee tauolle Milan lähtiessä työn perässä Kanadaan. Naisen ottaessa minuun yhteyttä ja kysyessään, otanko poniruunan takaisin - oli vastaus tietenkin myönteinen.
Nyt poni oli jälleen Kittimäessä, enkä ollutkaan enää niin varma haluanko myydä sitä enää. Myös Martta oli saapunut takaisin Kittimäkeen, sillä se ei ollut löytänyt itselleen uutta kotia. Ruutin vedin myös pois myynnistä, enkä Allullekaan osannut tehdä mitään. Niimpä olimme jälleen lähtöpisteessä, mikä ei haitannut minua lainkaan. Oli ihanaa, että talli oli taas täynnä pöriseviä hevosia.
Harjailin Simpppaa kaikessa rauhassa tallikäytävällä. Radio soi tallissa ja viileä ilmavirta valui lämpöiseen talliin auki olevien ovien kautta. Ulkona oli keväinen sää, vaikka elettiin keskitalvea. Linnut visersivät äänekkäästi ja vesi tippui katolta maahan.
Simppa pärskähti tyytyväisenä, minun heittäessäni vaaleanruskena harjan takaisin harjapussukkaan. Taputin kirjavaa ponia kaulalle. Tänään en liikuttaisi sitä, joten puin ruunalle loimen päälle ja lähdin viemään sitä tarhoille.
|
|
